Reija-Tuulian sivut

Salix myrsinifolia

Mustuvapaju on saanut nimensä siitä, että sen lehdet mustuvat kuivattaessa. Risteytymissäkin sama ominaisuus säilyy. Mustuvapaju kasvaa isoksi pensaaksi tai 2-5 metriseksi puuksi. Oksat ovat vihertäviä tai ruskeita ja kaljuhkoja, paitsi kuluvan kesän vuosikasvaimet karvaisia. Myös 3 mm pitkä silmu on karvainen.
Lehdet ovat soikeanpuikeita ja sahalaitaisia, 4-8 cm pitkiä. Sana myrsinites tarkoittaa myrttimäinen, eli myrsinifolia, ”myrttilehtinen”. Lehden molemmat puolet ovat kaljuja tai harvakarvaisia. Yläpinta on syvänvihreä ja hiukan kiiltävä, alapinta sinertävän himmeä.

Mustuvapaju kukkii ennen lehtien puhkeamista touko – kesäkuussa – siis myöhemmin kuin raita ja kiiltolehtipaju. Norkot ovat lyhyehköjä, puikeita, harsukukkaisia, 2-3 cm pitkiä.

Mustuvapaju suosii kosteita, ravinteikkaita elinympäristöjä – rantoja, märkiä ojia, puronvarsia, soita ja korpia. Se on nyttemmin levinnyt myös pellon – ja metsänreunoille. Mustuvapaju on yleinen koko Suomessa mutta pohjoisessa ja länsirannikolla harvinaisempi. Pohjoisessa sen tilalle astuu kaikin puolin karvaisempi sisarlaji outapaju. Vanha kansa on kutsunut mustuvapajua myös nimillä nahkapaju tai virnapaju.

Kuvassa: Mustuvapaju, Salix myrsinifolia emioksa ja lehdet